Ostoskori
0
0,00 €
Heittäkäämme sikaa - Tarinaa Maustetytöistä
08.06.2021
Maustetytöt ovat olleet jo pitkään esillä kaikissa kotimaisissa medioissa ja epäilisinkin suuresti jos joku väittäisi ettei heistä ole koskaan kuullut. Yhtyeen toinen albumi julkaistiin vuoden 2020 puolella ja sitä edeltävä debyytti jo 2019. Palataan siis hieman ajassa taaksepäin ja keskustellaan näistä kotimaisen musiikkihistorian merkityksellisistä teoksista.
Maustetyttöjen tuotantoa on julkaistu niin CD, vinyyli kuin kasetti-muodossakin.
Elettiin alkuvuotta 2019 kun (muistaakseni) Rumba lisäsi sivuilleen uutisen jossa kerrottiin yhtyeestä nimeltä Maustetytöt, sekä uudesta musiikkivideosta nimeltään "Tein kai lottorivini väärin". Tsekkasin videot ja koko homma tuntui todella toimivalta. Mitään mullistavaa en tuolloin kokenut mutta tallensin kuitenkin videon selaimen kirjanmerkkeihin. Näin toimin yllättävän usein jotta en unohtaisia kaikkea hyvää mikä vastaan tulee, todella usein asiat jäävät kuitenkin unholaan, niin taisi alkuun käydä tämänkin yhtyeen kohdalla.
Jossain kohti myöhemmin huomasin että levykauppojen hyllyille oli ilmestynyt 7" single nimeltä "Se oli SOS" jonka B-puolelta löytyi myös tuo aiemmin mainittu lottobiisi. En pitänyt juttua silloin vielä minään ja tuo jäi hankkimatta omaan hyllyyni. Myöhemmin siskoni otti yhtyeen esille ja pyysi mukaansa Linnanmäelle katsomaan heitä livenä. Päätin lähteä mukaan ja tietoisesti jätin kaikki biisit kuuntelematta etukäteen jotta lähestymistapani voisi keikan aikana olla mahdollisimman ennakkoluuloton, tosin hieman positiivisemmalle puolelle kallistuin jo etukäteen tuon aiemmin mainitun videon ansioista. Halusin kuitenkin säilyttää jonkinlaisen mysteerin asian ympärillä. Keikan jälkeen ei ollut epäselvää ettenkö olisi meiningistä digannut enemmänkin. Linnamäen showsta jäi sen verran hyvä fiilis että päätin haalia itselleni kaiken mahdollisen materiaalin yhtyeeltä. Tuo aiemmin mainittu "S.O.S" single on nostanut arvoaan n. 50€ hintaluokkaan ja puuttuu omasta hyllystäni vielä toistaiseksi, muiden julkaisuiden osalta tilanne on huomattavasti parempi.
Kaikki tiet vievät Peltolaan
Levyn ostin heti sen ilmestyttyä kauppoihin ja voin kertoa että soittokerroissa on mennyt laskut sekaisin jo aikaa sitten. Levyn jokainen biisi voisi olla mielestäni oma sinkkunsa eikä välissä tunnu olevaan turhaa täytettä, ei sitten millään. Erittäin toimiva kokonaisuus joka tarjoilee juuri sitä mitä haluan kuulla ja mitä tälläiseltä albumilta voisi odottaa. Aika paljon sanottu, mutta seison kuitenkin sataprosenttisesti sanojeni takana.
Levyltä nostan ehdottomasti esiin kappaleen "En saa unta varmaan haudassakaan" sekä "Talvi Talvikin kanssa" joista välittyy erinomaisesti kaikki se mistä koko hommassa on kyse. Jos nämä kaksi biisiä toimivat, olet oikeilla jäljillä enkä näe syytä miksi albumin muut kappaleet eivät kuulijalle aukeaisi.
Levystä julkaistiin useita eri versioita CD:nä, vinyylinä ja kasettina. Käsittääkseni ainakin vinyylipuolella kaikki myytiin loppuun eikä muitakaan tainnut hyllyyn jäädä mitenkään liikaa. Hienoa nähdä että fyysinen media kiinnostaa vielä näinkin paljon. Ja jottei ylistystä olisi liian vähän, todetaan vielä että kyseessä on ehdoton Suomi-klassikko jota soitetaan varmasti vielä vuosikymmeniä niin festareilla kuin karaokebaareissakin.
Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä
Otsikon mukaista nimeä kantava toinen albumi ilmestyi suht pian ensimmäisen jälkeen. Koska levyjen välissä meni aikaa vain päälle vuosi, olin hieman huolissani siitä mitä tuorein tekele pystyy minulle tarjoamaan. Huoli oli kuitenkin täysin turha ja paketti oli omaan korvaani ehkä jopa toimivampi kuin edeltäjänsä.
Ennen albumia julkaistiin 7" single kappaleesta "Ne tulivat isäni maalle". Samalla julkaistiin myös yhtyeen tyyliin sopiva musiikkivideo jonka voit katsoa alta. Kappale kuulosti siltä miltä pitääkin mutta itse en kokenut sitä varsinaisena hittinä ensikuunteluilla. Kyseisen kappaleen kohdalla tapahtui itselleni se mitä on tapahtunut useasti muidenkin sinkkujen kanssa. En saa niistä juuri mitään irti sellaisenaan mutta kuin ympärille kasataan kloput albumista, löytää singlekin oman paikkansa ja saa ympärilleen uutta voimaa. Albumilla tämä toimii, yksin ei niinkään.
Albumilta julkaistaan varmasti vielä muitakin singlejä, toivoisin yhden näistä olevan "Äiti älä huoli" joka vie ehdottomasti voiton kaikista muista kappaleista niin tunnelmallaan, melodiallaan ja sanoituksellaan. Biisin fiilistä on todella hankala selittää, mutta siihen on helppo samaistua ja se pitää sisällään perinteistä Suomalaista melankoliaa jota suuresti arvostan. Melodia kuulostaa satunnaisesti hieman liiankin tutulta, mutta toistaiseksi en ole osannut sitä vielä yhdistää mihinkään olemassaolevaan kappaleeseen.
Molemmat albumit selkeästi täydentävät toisiaan ja suosittelenkin kuuntelemaan ne kokonaisuuksina julkaisujärjestyksessä. Sen jälkeen kun omat suosikit on selvitetty, on helpompaa siirtyä yksittäisluukutuksiin. Albumeihin tutustumista varten tarjolla on myös jotain todella hienoa sillä Maustetytöt soittivat Kulttuuritalon keikallaan molemmat levyt kokonaisuudessaan läpi. Biiseihin pääsee ehkä jopa vielä paremmin sisään tsekkaamalla live-versiot joten olkaapa hyvä!
Sen suurempaa analyysiä en lähde hommasta tekemään, jokainen sukeltakoon itse juuri niihin syvyyksiin missä on hyvä asian suhteen olla. Omalla kohdallani todettakoon että tarjolla on pitkästä aikaa sellaista meininkiä mitä kehtaa fanittaa paitoine, levyine, julisteine ja tatuointeineen. Ihan niinkuin mukamasten vaan!