Levyjä lainaksi?

Hämmentvää kyllä, mutta huomasin jokin aika sitten että ainakin Keravan kirjastosta löytyy käsittämättömiä määriä DVD, Blu-Ray ja CD-levyjä. Näiden lisäksi perältä löytyi loossi jonka laatikoissa oli arviolta toistasataa vinyyliä. Olen jo yli reilun vuosikymmenen ajan tottunut ostamaan kaiken suoraan itselleni, ja näin aikana jona videovuokraamotkin katosivat, katosi samalla tiedostus koko lafkan olemassaolosta. Päätin kuitenkin viimein ryhdistäytyä ja kävin tsekkaamassa tarjonnan läpi. Jäin myös miettimään onko porukalla tapana lainailla vielä levyjä toisilleen kuten silloin ennen tehtiin? Silloin kun posti vielä kulki ja jäätelö maistui.

Klassinen ja viihdemusiikki eivät oikein houkutelleet mutta rock ja pop-genreistä löytyi muutamia mielenkiintoisia julkaisuita jotka päätin napata mukaani. Ensimmäinen asia johon kiinnitin huomiota oli suojamuovien puuttuminen, ja se että tästä huolimatta levyt tuntuivat olevan yhdessä osassa. Perinteisen suojaamisen sijasta levyt oli osittain päällystetty kontaktimuovilla joka tuntui suojelen kansien kulmia erinomaisesti. Kirjastossa varmaan aivan toimiva ratkaisu, mutta en voisi koskaan kuvitella tekeväni omille levyilleni jotain vastaavaa.

Kannet olivat osittain "pilalla" myös päälle liimattujen lappujen takia. Tämän toki ymmärrän koska kyseessä on kirjasto, ja tärkeintä on että tekele säilyy kuuntelukelpoisena ja löytää takaisin omalle paikalleen, eikä niinkään se että säilytetään levyn arvoa pitämällä sitä uutta vastaavassa kunnossa levyn ja kansien osalta ilman ylimääräisiä "TÄMÄ LEVY KUULUU (esim) ASKO KALLOSELLE" tekstejä joita joskus on tullut vastaan.

Heiluttelin henkkareitani lainausmaatin luona kunnes tajusin että ei tule onnistumaan. Kirjastokortilla lainaus onnistuu maatilta mutta henkkareilla ainoastaan tiskiltä, noh, tiskille tuntui olevan vähemmän jonoa kuin maatille, niin lainauksen kuin palautuksenkin puolella. Nappasin mukaan yhteensä yhdeksän levyä joista kolme pääsi jatkoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nuo kohta mainitsemani albumit olisi tarkoituksena hankkia omiin kokoelmiin, ja muut voin unohtaa, ainakin hetkeksi. 

En ala kirjoituksessa tekemään varsinaisia arvioita, mutta kerrottakoon vaikka lyhyesti miksi jokin levy meni jatkoon ja toinen ei. Mainitaan myös se mikä melkein aiemmin unohtui! Kaikista kansista löytyi erinomaisessa kunnossa olevat levyt! Yhden kohdalla kuului pientä rahinaa mutta muuten ei mitään suurempaa häiriötä. Olin aivan varma että ainakin osa levyistä oli kuin luistinrata, luulin väärin.

Jatkoon lähtivät seuraavat:


Nightwish - Imagenaerum


Mitähän tästä nyt sanoisin...Nightwish kasvoi tällä levyllä vielä suuremmaksi kuin mitä se aiemmin oli. En ole varma onko kyseessä varsinainen konseptialbumi, mutta omaan maailmansa se ainakin vie ja tämän kohdalla levy kannattaa ehdottomasti kuunnella kokonaisuutena, rehellisesti alusta loppuun! Ihmettelen ettei tätä vielä omasta hyllystä vinyylin muodossa löydy.


Scorpions - World Wide Live

Scorpionsin kohdalla ei ollut kyse mistään uudesta, mutta hämmennyin silti. Olen bändin nähnyt livenäkin muistaakseni 2007, mutta ei ollut kyllä muistikuvaa että kyseessä oli näinkin tiukka meno. Muutaman hittibiisin muistan mutta suurin osa tuotannosta ei ole itselleni tuttua. Koko bändin olemassa oleminen tuntuu välillä hetkeksi unohtuvan mutta tämän levyn myötä päätin että jatkossa pidetään Scorpions aina mukana!

PS. Bändi keikkailee edelleen!


Vesala - Vesala


Ehdin kuunnella levyn vain kerran. Ainoa tuttu kappale oli radioissakin reilusti soinut "Tequila" joka radiohittisyydestään huolimatta toimii omalla kohdallani erinomaisesti. Muista kappaleista en muista mitään, mutta levyä soittaessa muistan ajatelleeni että tämä täytyy hankkia. Kerrotaan tästä lisää myöhemmin kun asia aukeaa itselleni enemmän.


Niistä jotka eivät päässeet jatkoon kerron vielä lyhyemmin. Hanoi Rockista ja Kreatorista ei jäänyt oikein mitään mieleen enkä päässyt aivan meininkiin messiin. Megadeth tuntui menevältä mutta pyyhkiytyi mielestä samalla hetkellä kun levy pääsi viimeiseltä uraltaan ja pysähtyi. Kingston Wall meni niin deepiksi että en ehkä ollut oikeassa mielentilassa, myöskään laina-aika ei ollut riittävä.  Tietynlaiset päihdyttävät aineet tekisivät tästä varmasti täydellistä sävelmää mutta niitä en valitettavasti voi suositella muille, enkä varsinkaan itselleni. Paramoresta oli etukäteen hyvä fiilis mutta lopetin kuuntelun kesken, harvoin teen näin mutta tällä kertaa päätös tuntui oikealta. Hanoi, Kreator ja Kingston Wall ansaitsevat vielä mahdollisuuden joten lähestyn heitä myöhemmin uudelleen eri albumeiden kautta.


Tarinan opetuksena olkoon...


1. Kirjastosta saa lainata levyjä vielä vuonna 2019!

2. Levyt (ainakin Keravalla) ovat hyväkuntoisia.

3. Lainaamisen kautta on helppo tutustua uuteen ilman kuluja, olkaa rohkeita rajojenne rikkomisen suhteen!