Keikkakalenteri jatkuu ja nyt vuorossa osa kaksi! Koska keikkoja on kertynyt niin paljon ja vuotta on jäljellä niin vähän, kiritään hieman julkaisujen tahtia ja laitetaan tämä osa ulos normaalia aiemmin.

VilleKalle, Graveyard Shifters & The B And The Band - Bar Finnegan´s 19.04.2018

Kyseiset kolme keikkaa sijoittuivat omille kolmekymppisille joita juhlittiin festarityyliin kolme päivää paikallisessa Bar Finnegan´sissa. Yllä näkyvä kuva on toiselta päivältä mutta kuvastaa hyvin kokonaisuutta. Ekana päivänä paikalla oli bändejä, tokana DJ ja kolmantena krapulaisia, alkoholisteja sekä muutama arvottavaa viskipulloa havitteleva yksinäinen sielu.

Ensimmäisenä esiintyjä mestoilla oli duona toimiva VilleKalle eli vanha toverini Kalle ja hänen toverinsa Ville. Setti oli laajalti covereita ja mukaan mahtui myös yksi HIM tuotos, kiitos vielä tästä!

Toisena vuorossa oli paikallinen pumppu Graveyard Shifters jonka tuotanto on astetta raskaampaa, HIMiä tässä setissä kuultiin sen verran että luulin oikeasti jonkin biisin tulevan mutta kyseessä olikin hauraalla mielelläni pelleilevä hyvin suunniteltu hyvässä hengessä toteutettu kusetus, kiitos myös tästä. Alla pieni näyte bändin tuotoksista.

Viimeisenä mestoille pamahti The B And The Band! Kyseessä on myös paikallinen poppoo jonka kanssa kiersin paljon eri paikoissa joskus vuosikymmenen alussa. Tuleepahan muuten vanha olo kun toteaa ääneen jotain tälläistä. Tästä kuten edelläkin mainitusta yhtyeestä kirjoittelen varmasti erikseen myöhemmin mutta ei mennä tässä vaiheessa liian syvälle. Keikan alkaessa porukka oli hyvin kunnostautunut ja meininki oli käsittämättömän hyvä, niin hyvä että eksyin itsekin hetkeksi mikin varteen, alla pienet samplet keikasta ja linkkin The B And The Bandin tuotokseen!

Tämä oli ehdottomasti yksi vuoden hienoimpia hetkiä!

Aikuiset Lapset - Korjaamo 28.04.2018

Huhtikuussa myös vanha toverini Jokinen täytti 30v ja hieman yllättyneenä otin juhlakutsun vastaan. Jokinen on ollut aina mukana jossain ja soitti rumpuja jo bändeissä ennenkuin itse aloin ymmärtää mitään mistään asioista. Aikuiset Lapset esiintyivät siis kyseisillä synttäreillä ja Jokinen toimi tässäkin rumpalina, biiseinä oli covereita Eppu Normaalilta ja joltain muulta, en muista enää kaikkea vaikka olinkin selvinpäin. Koska yhtyeestä ei ole kuvia eikä videota niin kerron tähän väliin muiston joka liittyy vanhaan toveriini Vepeen ja herra rumpaliin. Vuosi taisi olla jotain 2005 paikkeilla kun Jokinen soitti meille jotain tilulilu-metallia koneeltaan ja oltiin molemmat jotenkin tyyliin "VIUVIUVIU VITTU MITÄ VINKUMISTA, IHAN KAUHEETA PASKAA" johon Jokinen totesi että "Tekis mieli vetää turpaan teitä molempia". Tästä hämmentyneenä kysyttiin että "Mitä v***tua" ja vastauksena saatiin "Tää on meijän bändi". Hieman vaivautuneena mutta kuitenkin suht rivakasti totesin että "..no ohan tää nyt silleen ihan jees" ja kyllähän se olikin, joskus vaan tulee mielipiteet liian nopeasti ja liian negatiivisesti ilmoille ilman että ehtii prosessoida asiaa ja seuraamuksia sen enempää.

Jari Sillanpää - Järvenpää-talo 05.05.2018

Siltsu! Tänne oli aivan pakko mennä. Huumekohu oli juuri käynnissä tuohon aikaan ja olin aluksi varma että herra katoaa jonnekkin ja mahdollisesti tekee itselleen jotain jos huonosti käy. Hetkeä myöhemmin Sillanpää ilmoitti teeveessä miten asiat on ja käsitykseni tästä suomen Lemmystä muuttui täysin. Keikalle mentiin avovaimon, äitini ja mummoni kanssa joten porukkaa oli paikalla ainakin kolmessa sukupolvessa. Yleensä konserttisalikeikat ovat huomattavasti rauhallisempia kuin festarikeikat tms. mutta täällä kyllä menoa ja meininkiä riitti. Osa keikasta oli aiemmin mainitun Yö:n tavoin stand uppia ja tämä oli pelkästään hyvä juttu. Jari oli energinen ja jaksoi heittää vitsiä samalla kun tarjoili kattavan setin ruotsalaisista elokuvabiiseistä menevämpiin omiin tuotoksiin. Menen uudestaan mikäli mahdollisuus suodaan.

Metallica - Hartwall Areena 09.05.2018

Metallica on yksi niistä itsestäänselvyyksistä mitä omassa musiikkimaailmassani on. Se on aina ollut olemassa ja vaikka en suuri fani olekaan niin levyjä on tullut hankittua ja keikoille on mentävä. Kyseinen keikka oli elämäni toinen, ensimmäinen oli Sonispheressä Helsingissä vuonna jotain. Keikkaa katsellessa tuli jokin ahaa elämys kun katsoin Hammetin kitarointia, mietin että "V***u toi on kova" ja päätin taas kerran että vielä jonain päivänä osaan soittaa kitaralla edes jotain, katsotaan kuinka käy. Keikalla tuli tuttuja hittejä ja yllättävän paljon biisejä uusimmalta levyltä, aina näin ei ole vaan useat vanhan luokan tekijät soittavat tyyliin yhden, max 2 biisiä uusimmalta levyltä. Oli miten oli niin keikka oli hyvä, ainoa miinus tulee siitä  että tämän ollessa ensimmäinen kahden keikasta setistä, maakohtaisena yllätysnumerona lavalle asteli Mike Monroe ja täytyy sanoa että tämä meni hieman itselläni ohi, en tunnistanut biisiä ja muutenkin meno tuntui jotenkin sekavalta. Toisena päivänä coverina vedettiin Hassisen Koneen "Rappiolla", siis mitä saatanaa, Metallica - Rappiolla  ei kuulosta siltä että sen pitäisi olla olemassa. 

Pientä plussaa myös siitä että että lämppärinä toimineen Kvelertakin roudari tms. antoi käteen kaksi plektraa kun katseemme kohtasivat kolmannen kerran ja hymyilin, siinä hetkessä oli jotain todella gay-vivahteista läsnä, pitää jatkaa itsetutkiskelua. Nämä on hyvä olla valmiina jemmassa, ehkä alan joskus diggaamaan bändistä ja plektrat saavat kunniapaikan omassa loossissani. Varsinaisen aarteen löysi avovaimoni hallin lattialta kun mietin että ryssikö se skumpan jälkeen sinne permannolle vai mitä tapahtuu. Silmään oli osunut jotain joka osoittautui Hetfieldin lavalta heittämäksi plektraksi jota kukaan ei saanut kiinni, joskus kannattaa pitää katse maassa.