Keikkakalenteri 2018 Pt. 1

Omistin hetken sunnuntaista pienelle selvittelylle ja kävin läpi koko vuoden kalenterimerkinnät sekä tunnetuimpien lippufirmojen tilaushistorian. Näiden tutkimuksien jälkeen voidaan todeta että vuoteen 2018 mahtuu yhteensä vajaa 40 keikkaa mikäli lasken mukaan ne mitä on vielä tulossa. Käytännössä tämä tarkoittaa että olen ollut keikalla n. joka toinen vikko, ehkä jopa useammin jos lasketaan että esim. Rockfestin aikana kävin kahdessa päivässä useamman yhtyeen keikalla, näin saataisiin lopputulos joka vastaisi n. yhtä keikkaa joka viikko.

Ajattelin kirjoitella tätä juttua jo aiemmin mutta päätin säästää sen loppuvuoteen. Toistaiseksi en tiedä monta osaa tästä tulee, katsotaan paljonko saan faktaa yhteen pakettiin. Oletetusti viimeiseen osaan mennessä tämän vuoden keikat on jo käyty läpi ja KYLLÄ! Jokaisesta keikasta on tarkoitus mainita jotain joten kannattaa ottaa tukeva asento ja varata tähän hieman aikaa.



Jimsonweed & HIM - Tavastia 01.01.2018

Vuosi ei olisi ehkä voinut alkaa paremmin. Muistan olleeni vahvasti päihtyneenä legendaarisen Tavastian yläkerrassa selkä lavalle päin ja kädet hikoillen odottamassa seuraavaa Jack Daniel´s colaa kun tärykalvoille pamahti vanha tuttu "Buried Alive By Love" jolla keikat ovat vähän liiankin usein alkaneet. Keikka oli tosiaan yhtyeen viimeinen ja lippujen hankintaan liittyvä tarina on ihan omansa joten jätetään se tästä pois. Iltaan mahtui paljon tapahtumia kuten Jone Nikulan ahdisteleminen sisäänkäynnillä jollain todella tärkeällä asialla sekä erään nimeltä mainitsemattoman takavuosien pornotähden kainaloon käpertyminen viimeisenä esitetyn "When Love And Death Embrace"-kappaleen aikana, ja kyllä, kyseessä oli mies ja Love Metal oli vahvasti läsnä.


Ilta päättyi hämmentävästi mutta tavallaan hienosti, alla kyseinen tapahtumaketju kuten sen aiemmin Facebookin puolella tiivistin.


1. Päätä tunkea Tavastian bäkkärille HIM-keikan jälkeen tavalla tai toisella koska kyseiseen paikkaan ei tarvitse ehkä enää koskaan tulla.
2. Onnistu ja totea että koko bändi Valoa lukuunottamatta on samassa tilassa kanssasi.
3. Vartin päästä varttuneempi lady huomaa ettet ole kukaan ja käskee poistua tilasta.
4. Poistu ylpeänä paikalta ja huomaa että et tajunnut ottaa tilanteesta yhtään kuvaa ja ainoa todiste tapahtuneesta on epämääräinen videopätkä jonka parhaimmisto on tässä.
5. Pic or it didnt happen.


Yö - Kerava-sali 14.02.2018

Keikkakalenteria kasatessani aloin miettimään että oliko tämä muka oikeasti ensimmäinen keikka uudenvuoden jälkeen? Ehkä nautitun viskin määrä oli silloin sen verran suuri että kesti toista kuukautta toipua siitä ja senkin jälkeen piti aloittaa kevyesti.


Yö:n keikasta oli mainos Keravan kirjaston ikkunassa ja innostuin siitä heti kun erään musavideopäivän jälkeen hieman päihtyneenä käveltiin siitä ohi. Laitoin kalenteriin päivän koska lipunmyynti alkaa ja sainkin lipun hankittua. Eturivissä oli jostain syystä yksi paikka keskellä vapaana joten otin sen, kukaan ei ilmeisesti halunnut istua kenenkään vieressä kuten suomalaiseen kulttuuriin kuuluu. Keikka alkoi akustisesti ja väliajan jälkeen jatkui raskaampana joka oli enemmän itseni mieleen. Keikasta teki erityisen hyvän sen että jossain vaiheessa (muistaakseni) kappaletta "Kuorotyttö" ihmiset alkoivat taputtaa tahtia ja biisin loputtua solistina toimiva Olli Lindholm osoitti meikäläistä ja totesi mikkiin "Sä et taputtanut". Vastasin tähän että taputin biisin aikana hetken mutta olin jotenkin hämmentynyt siitä että keikan alussa Olli siirsi häntä vartavasten tuodun raikkaan täydellisen ja kuplivan aidon Coca-Cola tölkkinsä pois paikasta jossa hän istui. Tähän Olli totesi että kola olisi varmasti kaatunut jos hän olisi jättänyt sen siihen jne jne. ja keikka jatkui. Seuraavan biisin jälkeen oli taas meikäläisen vuoro ja muutaman vitsin jälkeen Olli kysyi että "haluutsä sen kokiksen" ja haki tölkin takaisin sekä toimitti sen valmiiksi avattuna käsiini samalla todeten että "anna se tölkki sitten takaisin kun siinä on pantti". Näin myös toimin ja keikasta tuli loistava yhdistelmä akustista- sekä raskaampaa musiikkia sisältäen reilusti stand uppia.

Cradle Of Filth - Nosturi 07.03.2018

Nosturi! Mikä loistava keikkapaikka. Vierailin kyseisessä paikassa ensimmäistä kertaa vuonna 2005 rapin SM-kisoissa ja siitä lähtien siellä on tullut käytyä milloin mitäkin keikkaa katsomassa. Nyt kannattaakin olla tarkkana mikäli Nosturissa ei ole koskaan vieraillut sillä paikka lopettaa toimintansa vuoden 2019 lopulla ja sen jälkeen rakennus puretaan. On hienoa olla sitä ikäluokkaa joka on ehtinyt paikassa vielä käymään koska aina puhutaan niistä paikoista jotka suljettiin jo ennen omaa aikaa ja silloin kuvitellaan että siellä oli varmaan ihan vi**n hyvä meno, pidetään huoli että näissä vielä olemassa olevissakin paikoissa on sellainen siihen asti kunnes loppu koittaa!


Cradle Of Filth on ollut yläasteelta asti itselleni tuttu ja ensimmäisillä kuuntelukerroilla pidin sitä enemmänkin vitsinä kuin jonain mistä voisin oikeasti tykätä, moni yhtyettä pitää vitsinä edelleen mutta jokaisellahan on oikeus omaan mielipiteeseensä. Myöhemmin tätä tuli kuunneltua enemmänkin ja vaikkei koko tuotanto olekaan tuttu on yhtyeestä muodostunut itselleni selkeä kuva ja tiesin aikalailla mitä odottaa keikasta. Lipun hankin heti kun huomasin että niitä oli saatavilla eikä mennyt lippurahat hukkaan. Moni oli mielensä pahoittanut koska useissa muissa paikoissa lämppärinä toiminut Moonspell ei suomessa ollutkaan mukana. Yhtyeen solisti Dani Filth pahoitteli tätä yleisölle keikan alussa. Keikalle oli napattu mukaan monia uuden levyn kappaleita ja itsellekin tuntemattomia vanhoja biisejä listasta löytyi, kaikinpuolin hyvä meininki kera töryn kehdon.


Ps. Tässä vaiheessa jopa hieman vi****i lisäillä näitä kuvia koska satunnaisesti harrastan myös keikkakuvausta ja jos lähdetään vertailemaan puhelimen ja järkkärin kuvanlaatua niin eroja ainakin pitäisi löytyä. Mutta mennään näillä mitä on.


Murheenlaakso - Kuudes Linja 22.03.2018

Tämä oli ehdottomasti vuoden parhaita keikkoja. Murheenlaakso on Mana Mana:n peruja ja itselleni oli erittäin tärkeää päästä tämä kokemaan edes kerran koska alkuperäistä yhtyettä ei ole enää mahdollista nähdä. Lisää Mana Manasta löytyy grammarin aiemmasta jutusta jonka löydät täältä!


Ennen keikkaa pidettiin keskustelupaneeli jossa oli mukana yhtyeen jäsenien lisäksi kirjailija H. S. Arkko joka oli juuri hetkeä aiemmin julkaissut kirjan "Totuus Palaa" joka kertoo yhtyeen edesmenneestä laulajasta Jouni Mömmöstä. 


Paneelin jälkeen oli keikan vuoro, täytyy sanoa että oli uskomattoman tiukkaa soitantaa ja ihan käsittämättömän hyvä meininki vaikka yhtyeen tuotanto ei mitään juhlamusiikkia olekaan. Keikalta tarttui myös mukaan vinyylipainos "Silmienvaihtajat"-yhtyeen tuotoksista, kyseessä siis Mana Manan ns. esiaste. Keikan jälkeen / ennen keikkaa tapasin vielä pikaisen yhtyeen kitaristin, legendaarisen Otra Romppasen.


Itse keikalta itselläni ei ole oikein kuvia koska puhelimeni linssin lasi oli tuolloin säröillä mutta linkitän alle YouTubesta löytyvän tallenteen josta krediitit menevät Korpeeko:lle. Kiitos!


FAM / MCP & Kimbo -levyjulkkarit + Hursti & Häkkilä ja Färmy - Virgin Oil

Tästä vähän kontrastia aiempiin keikkoihin. Kuten moni on ehkä tähän mennessä huomannut niin musiikkimakuni ei rajoitu pelkästään yhteen genreen, vaan mukaan mahtuu paljon kaikenlaista hämmentävää. Keikan pääjuttuna itselleni oli siis vanha tuttu FAM joka oli juuri julkaissut uuden levyn, kävin kuvaamassa julkaisun kunniaksi järjestetyn tapahtuman joten tällä kertaa tarjolla on ihan oikeita kuvia.

Iltaan kuului paljon odotusta mutta tuon odotuksen aikana sain täydennettyä omat SMC-vinyylini puuttuvalla Junon nimmarilla sekä kuvattua filmirullallisen kuvia joita ei taidettu julkaista koskaan missään.

Noh, oli miten oli niin uutena tuttavuutena itselleni esittäytynyt Hursti & Häkkilä sai huomioni kappaleella "Pandora" jonka video löytyy alta.

FAM:in puolesta keikka oli sitä mitä se on aina ollutkin eli hip, hop ja rap täyttivät talon lukuisen vierailijoiden mukana ollessa. Törmäsin myös paikalla vanhaan inttituttuuni Herra Polveen jota en ollut tavannut about kymmeneen vuoteen joten ilta oli kaikinpuolin mielenkiintoinen vaikka venyneet aikataulut ja muutamat pikkujutut ehtivät hetken vi***tamaankin.

Tähän on hyvä lopettaa ensimmäinen osio keikkakalenterista ja sitten vain odotellaan jatkoa jota uskoakseni seuraa nopeammin kuin yleensä!