HIM - Synnin viemää Pt. 2

Ensimmäinen muistikuvani yhtyeestä on ala-asteelta ajalta kun lainasin kirjastosta debyyttialbumin "Greatest Love Songs Vol.666". Tuohon aikaan oli tapana hakea kirjaston hyllyistä milloin mitäkin kuunteluun ja testailla mikä on hyvää ja mikä ei. Nuo ajat ovat jo kaukana historiassa sillä en usko kovin monen enää näin toimivan vaikka tarjontaa kyllä riittäisi. Monelle tuntuu muutenkin olevan hämmentävää että on ihan oikeasti olemassa paikkoja joista voi hakea leffoja, kirjoja ja musiikkia lainaan ihan ilmaiseksi.

Albumista ei jäänyt ensimmäisellä kerralla mitään mieleen ja uskon sen suurimmaksi osaksi johtuneen siitä etten tuossa vaiheessa osannut juurikaan englantia, eikä ajatusmaailmani ollut vielä kehittynyt tuolle gootahtavalla itsetuhoiselle alueelle johon usein vasta teini-iässä siirrytään. Tästä syystä ei ole mitään hajua että millä fiiliksillä levyä kuuntelin, muistan vain että se joskus soittimessani soi. Eräs tuttuni joskus mainitsi että kun kuuli levyä ensimmäistä kertaa tuli melkeinpä paha olo siitä kärsimyksestä ja masennuksesta mitä levyltä löytyi, ei kuitenkaan pahalla tavalla vaan levy selkeästi vaikutti omaan olotilaan ja teki vaikutuksen.

Vahvemmat muistikuvat löytyvät seuraavan albumin aikakaudelta mutta käydään tässä jutussa läpi kuitenkin sitä debyytin meininkiä.

Albumilta löytyy yhdeksän kappaletta joista kaksi on covereita. Muistan herra Valon jossain Jyrkin haastattelussa sanoneen että "Wicked Game" ei päädy albumille mutta ilmeisesti albumin liian lyhyen kestonsa vuoksi kappale siihen kuitenkin lisättiin. Samasta syystä myös cover "Don´t Fear The Reaper" tälle levylle päätyi. Kappaleessa muuten laulaa myös Salatuista Elämistä tuttu Sanna-June Hyde.

 Alunperin albumin aloitti kappale "For You" mutta levy-yhtiö oli sitä mieltä että asia ei voi olla näin ja siksi osassa albumeista avausraitana toimii "Your Sweet Six Six Six". Ne versiot joissa "For You" jäi ensimmäiseksi kappaleeksi, lisättiin perään teksti (Intro) koska kappale ei jonkun mielestä ollut oikea kappale tai jotain muuta yhtä viisasta. Kyseisen kappaleen nimi on myös kaiverrettu erään tuttavapariskunnan vihkisormuksiin, tästä voisi melkein antaa jonkun tunnustuksen.

Levyltä julkaistiin ensimmäisenä singlenä kappale "When Love And Death Embrace" joka ei ole koskaan kuulunut suosikkeihini, se ei myöskään ole koskaan se kappale jonka laittaisin yhtyeeltä soimaan jos joku pitäisi valita. Biisissä ei sinänsä ole mitään vikaa ja aloin sitä yhtyeen uran loppua kohden jopa diggaamaan enemmänkin mutta jotenkin se ei ole oma juttu. Viimeisillä keikoilla HIM soitti tämän viimeisenä biisinä ja historiallisella viimeisellä Tavastian keikalla tulkitsin tätä kappaletta Henry Saaren mikrofonin muotoiseen kaulakoruun. Jostain syystä päädyn usein vastaavanlaisiin kyseenalaisiin tilanteisiin mutta hauskaahan noita on muistella näin "vanhana"

Seuraavana sinkkuna julkaistiin cover-kappale "Wicked Game" jonka aiempaan versioon kuvattiin musiikkivideo Kaisanimessä perinteisellä VHS-kameralla. Tähän pätee hieman sama kuin edelliseen koska tätä on soitettu niin helvetin kauan joka paikassa niin monena versiona että joskus on ihan hyvä olla sitä hetkeen kuulematta. En tiedä jättikö yhtye jossain välissä tätä keikoilla soittamatta mutta muistaakseni kaikilla keikoilla joissa itse olin mukana tämä on tullut kuultua. Kappaleesta on olemassa kaksi erilaista CD-singleä joista toisella on neljä, ja toisella kaksi kappaletta. Jälkimäistä en itse omista ja olen sen kerran nähnyt myynnissä todella kovaan hintaan. Punainen vinyyli-single oli osa "...And Love Said No"-vinyylikokoelmaa.

Kolmantena ja viimeisenä singlenä albumilta julkaistiin "Your Sweet Six Six Six". Tähän kappaleeseen en ole koskaan kyllästynyt ja muistan sitä soitelleeni matkakaiuttimesta metrossa Tuska-festivaalin jälkeen vuonna 2017, sain jopa osan matkustajista yhtymään laulantaan koska sen verran tuttu kappale monille tuntui olevan. Singlestä on olemassa vain tämä yksi versio jota liikkuu keltaisella kansitarralla varustettuna sekä ilman. Etsin kyseistä sinkkua vaikka kuinka kauan mutta mistään ei tuntunut löytyvän. Eräänä iltana kuitenkin ovikello soi ja yläkertaan muuttanu vanha naamatuttu Janne tuli kyselemään josko tulisin heille istuskelemaan. Hetken päästä lähdin kyläilemään ja perille päästyäni noteerasin kuvassa näkyvän singlen herran  levyhyllystä. Mietin että mitä saatanaa ja aloin tekemään tarjouksia, varttia myöhemmin hain seteleitä automaatista ja kotoa suojamuovin johon levy saatiin heti varmaan jemmaan. Hauskinta oli se että kaiken etsinnän jälkeen levy löytyi omasta yläkerrasta jossa se oli kaiken tämän ajan odotellut ostajaansa.

"It´s All Tears" on usein ollut omien sanojeni mukaan HIM:in paras biisi, tai ainakin yksi parhaimmista. Tätä ei koskaan oikeana singlenä julkaistu mutta pitkän etsinnän jälkeen löysin kyseisen DJ-promosinkun Venäjältä. Sama sinkku on julkaistu osana single-kokoelmaa jossa se toimitettiin pahvitaskuisena versiona. Kappaleesta on tehty myös akustinen versio joka toimii erittäin hyvin. Muistan kappaleen soineen viimeisenä vuonna 2007 kun nojailin pakarat asfaltilla Miljoonarockin miksauskoppiin voimien loputtua tuntemattomista syistä kesken keikan. Biisin pätkivä loppu aiheutti aikoinaan sen että levyjä palautettiin kauppaan koska levyn ostaneet olettivat levyssä olevan jotain vikaa.

Albumista on julkaistu myös Limited Edition jossa mukana ensimmäiseltä EP:ltä napattu "Stigmata Diaboli". Tältäkin levyltä löytyy rahallista arvioa koska niitä ei kovin usein tule missään vastaan, version tunnistaa keltaisesta "Limited Edition" tarrasta etukannessa (ei näy kuvassa).

CD- ja kasettiversioiden lisäksi albumista on julkaistu useita vinyylipainoksia. Kuvassa vasemmalta oikealle "...And Love Said No"-boxin versio, "Lashes To Ashes, Lust To Dust"-boxin versio sekä kaksi kappaletta The End Recordsin vuoden 2014 2LP-painoksia, toinen punaisena ja toinen Dark Red Marbled-värityksellä. Kahdessa viimeisessä mukana kakkoslevy jossa live- sekä muita versioita albumin kappaleista. Keskellä vielä vuoden 2017 picture disc. Picture discien kanssa oli mielenkiintoista se että ne julkaistiin jenkeissä ja firmalla joka näitä myi ei ollut oikeutta postittaa niitä Suomeen. Ei ollut siis mahdollista ostaa Suomalaisen bändin musiikkia postitettuna Suomeen, hienoa. Onneksi tässä vaiheessa toverini Laura astui kuvioihin ja sain levyn tilattu Orlandoon josta kyseinen lady ne postitti minulle. Thank you Laura!

Siinäpä se, kaikki mitä tuli ekasta levystä mieleen. Lopuksi vielä nostetaan kuunteluun kolme kappaletta joita ei jutussa käyty läpi.

The Beginning Of The End

Our Diabolikal Rapture 

Ihan käsittämättömän hieno kappale. Muistan eräänä juhannuksena seisoneeni aamuyöstä tyynessä järvessä kun biisi raikasi pitkin rantoja, kutsun tätä yhdeksi elämäni "Holy momenteista" jotka ovat siis mieleenpainuneita hetkiä jolloin tunnet jotain käsittämättömän hyvää fiilistä. Vuosia myöhemmin saatiin tästäkin tappelu aikaiseksi kun omissa fiiliksissäni venailin juuri alkavaa biisin parasta kohtaa ja eräs lady vaihtoi epähuomiossa biisin kesken kaiken johonkin Juha Tapion kappaleeseen, saatanan saatanan saatana. 

"Your love is the only thing I live for in this world

Oh how I wait for the day your heart burns

In these heavenly flames I`ve already scorched in

I just want you to know I`ll always be waiting"

Ihan viimeisenä vielä pienenä bonuksena vuoden 1997 "It´s All Tears"-live jossa mukana pätkä Paranoidia, aika raakaa menoa mutta välillä pitää ollakin!