HIM - Synnin viemää Pt.4

14.10.2018

HIM-tarinoinnin neljännessä osassa paneudutaan yhtyeen kolmanteen levyyn eli Deep Shadows and Brilliant Highlightsiin. Tänään tuntui hieman haastavalta aloittaa kirjoittelua ja teki mieli kirjoittaa jostain muusta kuin tästä, päätin kuitenkin että laitetaan vinyyli soittimeen ja kirjoitellaan albumin tahdissa kuten usein on tapana mikäli se vain on mahdollista. Voisinkin heti alkuun suositella kaikille että laittakaa kyseinen lätty soimaan vaikka Spotifysta ennen lukemisen aloittamista jos fyysistä kappaletta ei tähän hätään löydy.

"Here we are 

In the maelstrom of love 

Waiting for the calm 

To soothe our hearts"

Näitä sanoja lauleskelin joskus KASETILLE biisin soidessa vieressä CD:ltä. Kyseinen kasetti tuli vastaan jossain vaiheessa vuosien jälkeen ja muistan miettineeni että mikä helvetin ajatus oli laulaa itse albumiversioiden päälle ja tallentaa se kasetille varsinkaan kun ei oikeastikaan osaa laulaa. Noh, ehkä oli puutetta tekemisestä aikoinaan ennen sosiaalisen median tulemista. Täytyy varmaankin digitoida tuo teos kun joskus tulee taas vastaan.


Tämä oli ensimmäinen juttu mikä tästä albumista tuli mieleen, toinen liittyy vuoteen 2001 ja matkaan Helsinkiin vanhan toverini Jonin kanssa. En muista tarkkaan miksi matka tehtiin mutta aika varmasti bussilla lähdettiin Hyrylästä matkaan ja tarkoituksena oli hankkia levyjä ja jotain muuta krääsää säästetyillä euroilla. Tästä en ole aivan varma mutta itselläni on fiilis että hain albumin Mannerheimintien Free Record Shopista (R.I.P). Joni osti ainakin Slipknotin "Iowa":n ja jokin tovi sitten laiteltiin toisillemme kuvia näistä levyistä koska ne vielä molemmilta löytyvät, mikä muistojen tulva!  Reissulta tarttui itselleni mukaan myös Marilyn Mansonin "Last Tour On Earth" joka on ehdottomasti parhaita livelevyjä mitä olen koskaan kuullut, tästä täytyy kirjoittaa myöhemmin erikseen. Kuvia en tähän hätään löytänyt mutta eiköhän selvitä ilmankin. Tuohon aikaan ei netistä tullut tilattua mitään ja se ei tainnut silloin olla vielä mikään juttu, eikä myöskään YouTubesta tai suoratoistoista ollut mitään hajua.


Levyltä olin kuullut ennakkoon sinkkubiisejä mutta suurin osa levystä oli tietysti tuntematonta tavaraa. Ensisoitto levylle saatiin porukoitteni naapurissa pidetyissä elämäni ensimmäisissä kotibileissä johon lainasin omat stereot että saatiin meininki kohdalleen. Musiikin osuudesta iltaan en muista mitään mutta varma veikkaus on että HIMiä sielläkin kuunneltiin enemmän kuin kerran.

Albumilta julkaistiin singlenä mm. "Pretending" jota koskee sama juttu kuin "Join Me":tä sekä "When Love and Death Embrace"-kappaletta. Biisi soi joka paikassa ja jossain vaiheessa alkoi jopa ärsyttää, kuuluu myös siihen kastiin että tätä biisiä en koskaan laita erikseen soimaan. Biisissä ei sinänsä mitään vikaa mutta joku siinä ei oikein itseeni iske kuten albumin muut kappaleet. "Pretending" edustaa myös levyn menevämpää puolta.

Muistan herra Valon todenneen jossain haastattelussa että kyseessä on "tyttöjen levy" ja seuraava on sitten taas pojille. Tuollaisesta lausunnosta saisi varmaan nykyään  syytteen tai vähintäänkin lynkattaisiin mediassa. Oli miten oli niin albumin meno on aika erilaista kun vertaa edeltäjiinsä. Levyn teossa oli mukana todella paljon porukkaa ja yleisen käsityksen mukaan bändi itse ei pitänyt lopputulosta sellaisena kuin oltaisiin haluttu. Jossain supistiin että mm. "Uneasy Listening"-levyillä julkaistut versiot kappaleista olisivat niitä "oikeita versioita" mutta ken tietää mikä on totta ja mikä ei. Singlenä julkaistut kappaleet "Heartache Every Moment" & "Close To The Flame" ovat kappaleita omaan makuuni mutta näissä käydään kyllä aika akustisella ja popilla puolella, vai onko tämä juuri sitä Love Metallia?

Singlenä julkaistiin myös "In Joy and Sorrow" joka on yksi ehdottomista suosikeista levyllä. Tämän musavideota pyöritettiin paljon aikoinaan mm. "BandX"-nimisessä musiikkiohjelmassa mutta kesti useita viikkoja että satuin olemaan kotona oikeaan aikaan painamassa recciä tyhjä kasetti videoissa jotta tämä saatiin tallennettua. 


Tässä vaiheessa muistin että Miljoonarockin keikalla 2007 biisejä soitettiin kaikilta muilta siihen asti ilmestyneiltä levyiltä paitsi tältä. Tarkistin asian ja tosiaan tästä lätystä ei tuolloin päässyt mitään mukaan, myöhemmin useampikin kappale kuitenkin teki paluun keikkasetiin, mistä lie oli kyse.  Levy mielestäni kuulostaa siltä miltä HIM kuulostaa mutta ymmärrän että joillain saattoi olla hankaluuksia tätä hyväksyä edeltäjiensä jälkeen.

Nostetaan taas loppuun albumilta muutama kappale sinkkubiisien lisäksi.


Beatiful

"Just one look into your eyes

One look and I'm crying

'Cause your so beautiful"


Kappaleessa todetaan näin ja on hyvin mahdollista että tätäkin tuli kuunneltua samoihin aikoihin kuin kuuntelin Tyrävyötä omassa huoneessani ja mietin etten saa koskaan tyttöystävää. En muista mainitsinko tästä aiemmin mutta ei kai pieni kertaus haittaa.


Don't Close Your Heart 

Kyseinen kappale kuuluu siihen listaan jossa on ne biisit joiden olemassa oloa ei koskaan muista. Biisi on 100% tuttu aina kun levyä kuuntelee mutta jotenkin sitä ei tule koskaan erikseen kuunneltua, tähän täytyy tehdä muutos!


Love You Like I Do

Ehdottomasti levyn paras kappale ja tätä olisin mielelläni joskus kuullut livenäkin. Soitin tätä joskus eräänä aamuyönä yhdelle ladylle ja vastaus kuului jotenkin näin "Sullahan on varmaan joku hyvä idea tässä mutta tää ei nyt oikein toimi" tms. mutta sehän ei itseäni haitannut koska tuona hetkenä itselläni oli jo kaikki mitä tarvitsin, HIM, humala ja oma itseni.  Jostain muistan lukeneeni että kappale levytettiin VIINAN vahvasti läsnäollessa, taisi olla pullokin kädessä. Jotain riistävää ja repivää rakkauden tunnetta tässä on mukana, jotain mitä en pysty selittämään mitenkään mutta tietty fiilis tulee kroppaan aina kappaleen myötä. Biisistä löytyy vielä alkuperäistäkin parempi versio The End Recordsin 2014 julkaisuista. Alla linkki YouTube-versioon.

Loppuun jälleen bonuksena hieman tuunattu versio kappaleesta "In Joy and Sorrow" joka tuo aina muistoja mieleen monelta elämäni alueelta vuosien aikana. Mikäli tälle illalle ei ole suunnitelmia eikä levyä ole vielä kuunneltu niin kannattaa laittaa vaikka kynttilä palamaan, valot pois ja painaa playta albumin kohdalta.


Ps. juttu on kirjoitettu ja levyn paras biisi on vasta tulossa omasta grammarista. 

On my heart I'll bear the shame

No prayer can ease the pain

No one will love you

No one will love you the way I do

No one will love you

Love you like I do


And there's no escape

Just countless mistakes

No one will love you

No one will love you the way I do

No one will love you

Love you like I do


It will never be the same

Witness trust fade away

No one will love you

No one will love you the way I do

No one will love you

Love you like I do


No one will love you

No one will love you the way I do

No one will love you

Love you like I do


Love you like I do

Love you like I do

Love you like I do

Love you like I do

Tästäkin albumista tulee niin paljon enemmän mieleen kuin mitä tähän kehtaa kirjoittaa mutta ehkä juttua jatketaan joskus!