Steen1, Liekehtivä Sikiö, Kale & Seppo Lampela

Olisiko teillä hetki aikaa puhua Seposta? Tai Kalesta? Tai vaikka kaikista heistä neljästä jotka ovat todellisuudessa yksi ja sama mies. Yksi mies jolla on ollut minulle jo pitkään merkitystä.

Vuosi oli 2004 kun jostain kuulin ensimmäistä kertaa Steen1-artistinimellä tehtyä tavaraa ja biisi taisi olla nimeltää "Pikku Pirihuora". En tarkalleen muista että missä ja kenen soittamana tuota kuulin mutta jostain syystä kiinnostuin tästä itselleni ominaiseen tuttuun tapaan ehkä normaalia enemmän. Biisejä löytyi muutamia kappaleita vanhan kunnon Winampin-soittolistalta mutta en asiaan sen enempää silloin perehtynyt. Steen1-nimen takana olevaa tarinaa avasin aiemmin täällä joten ei lähdetä sitä syvemmin käsittelemään. Mainitaan kuitenkin että omasta mielestäni albumi on verrattavissa esim. väkivaltaiseen elokuvaan joka perustuu osittain tositapahtumiin, voit digata leffasta mutta se ei tarkoita että olisit hahmojen kanssa samaa mieltä tai pitäisit heidän tekemisiään oikeina. Kuten paikallinen levykauppias Jari hetki sitten totesi niin materiaali on "modernimpaa Pelle Miljoonaa". Hankin tämän levyn itselleni muistaakseni vinyylinä heti kun kuulin jostain että sellainen on tulossa. Vanha toverini Pake kävi levyn noutamassa meikäläiselle Helsingistä Funkiest-nimisestä kaupasta, CD-versio itselleni ilmestyi vasta juuri ennen seuraavan albumin julkaisua. 

Albumilla on todella monta biisiä jotka useimmalle oman ikäiselleni saattavat olla tuttuja jostain teiniajoilta ja sanat muistuivat itsellenikin hyvin mieleen pitkän tauon jälkeen kun laitoin levyn jälleen autostereoihin.


Monille varmasti tuttuja:


Pikku Pirihuora

100% Vihaa & Väkivaltaa

Sinisiä Rappuja Ja Punaisia Hintalappuja 


Nostoja:


Näkymätön Mies

Kappale kertoo nuoresta miehestä joka tekee monien elämään vaikuttavan ratkaisun omien ongelmiensa keskellä, akustinen veto.

Hyvästä Perheestä 

Vinyylin eka biisi, tarinaa lähiöistä.


Intro 

...

Loistava levy joka on mielestäni iso osa suomalaista rap-historiaa, mikäli tämän meininki ei miellytä niin kannattaa silti kuunnella myös muita albumeita koska meno muuttuu vuosien saatossa aika reilusti.

Vuonna 2oo5 istuin Keravan Keudassa ja tuntitehtävien sijasta vietin aikaa Steen1.comissa jonka etusivulta löytyi ilmaiseksi kuunneltava uusi biisi "Unionin Sotilas". Tuon biisin jälkeen soitin Pakelle ja kysyin josko voisin ostaa häneltä Stenkan ensimmäisen albumin jota en tuossa vaiheessa vielä CD:nä omistanut, tämähän onnistui ja taisi olla jopa sama päivä kun "Salaliittoteoria" soi Walkmanissani. Tuohon aikaan ennen toisen levyn ilmestymistä kuuntelin ensimmäistä teosta aika tiuhaan tahtiin ja muistan että jostain syystä olin tuttuvapiirissäni ainoa joku siitä diggasi. Luokkatoverini Ville totesi usein "vittu mitä paskaa" kun mainostin "Salaliittoteoriaa"


"Varasta Pomolta"-albumi julkaistiin jossain kohti vuotta 2005 ja kävin sitä heti aamusta jo Keravan Anttilasta kyselemässä mutta eipä löytynyt, sama vastaus tuli Levyikkunasta, putiikista jossa asioin edelleen. Tässä välissä täytyy todeta että on tavallaan ikävä tuota aikaa kun ajelin mopolla edestakaisin pitkin kyliä ja kyselin eri paikoista joko levy olisi tullut, nykyään painetaan vain nappulaa keskiyöllä ja skipataan 90% levyn biiseistä ja loput hyppää ehkä soittolistalle, kokonaisuus unohtunut täysin. 


Tapasin Stenkan kerran Tavastialla Steen1 Orchestran keikan jälkeen ja muiden jorinoitten lomassa kerroin kovassa päihtymystilassa tästä edellämainitusta levyn metsästyksestä pidemmän kaavan kautta. Herran vastaus meni jotenkin näin:


"Niinku mä sanon mun tokan levyn ekassa biisissä ni mun fanit on typeriä sikoja"


Totesin tähän jotain viisasta tyyliin:


"Jep, niin on!"


Ei siitä kait sen enempää. 


Pääsin viimein levyn kanssa kotiin ja oltiin silloisen tyttöystävän kanssa sovittu treffit tai ainakin se että tehdään jotain yhdessä. Uusi CD-poltteli taskussa (samoihin taskuihin mahtui noina aikoina 1,5l Coca-Cola) ja muistan kun kysyin että saisinko kuunnella edes ensimmäisen kappaleen levyltä jonka jälkeen voitaisiin tehdä muuta. VITTU, yhden biisin levyltä jota metsästin koko päivän + odotin vaikka kuinka kauan ennen julkaisua. Noh. lätylle oli aikaa myöhemmin ja ensimmäisen punkrallin jälkeinen biisi "David Copperfield" nostaa fiiliksen edelleen seurakunnan tavoin kohti kattoa.  Kokonaisuutena levy on hyvinkin erilainen kuin ensimmäinen, mukana on paljon poliittista kannanottoa ja meininki ei tunnu enää niin väkivaltaiselta (satunnaisen väkivaltaiselta kuitenkin) kuin aiemmin, synkältä kuitenkin.


Nostetaan levyltä:

David Copperfield 

Unionin Sotilas 

Varasta Pomolta 


Levyltä julkaistiin singlenä myös kappale "Terroristi" joka oli tuossa vaihessaa mielestäni hyvä biisi mutta tuntui että jokin meni vituiksi pahemman kerran kun olin seurakunnan järkkäämällä reissulla ja bussin takaosasta kuului kahden nuoren naisen äänet hokien:


"HEI OIKEESTI, OOTSÄÄ TERRORIIISTI"


Ei jotenkin sovi samaan muottiin varsinkaan tuon ensimmäisen albumin meiningin kanssa mutta ajat muuttuu, tai "Ajat On Kovat" kuten eräs herran kappale kuuluu.



Vuosina 2006 ja 2007 ilmestyivät omakustanne EP "Nottinghamin Paskasheriffi" & "Ajatusrikoksia" joka piti sisällään sinkkujen B-puolia yms.

Näitä en analysoi enempää mutta mainitaan että "Paskasheriffiä" sai aikoinaan noutaa jollain hinnalla jostain putiikista ja artistin itse polttama CD-R oli kääritty A4-kokoiseen lyriikkapaperiin jonka päälle oli tussilla kirjoitettu levyn nimi tai jonkinlainen variaatio siitä. Kokoelman hankin jostain, en muista enää mistä mutta nostetaan näiltäkin muutama kappale kuunteluun.


Teille Kaikille (EP & CD)

Se Tunne, Jolla Ei Ole Nimeä (CD)

Yhtenä Iltana Humalassa (CD)


"Runoja Kontrollihuoneesta"" ilmestyi 2009, en ole varma olinko vielä intissä mutta jonnekin olin bussilla menossa kun huomasin Kontrollihuone-tarran Hyrylän bussiaseman roskiksessa, HYRYLÄN. Levy oli ennakkotilattu Monspin kaupasta eikä ollut epäilystäkään että levy voisi olla huono. Noh, ei se ollutkaan mutta meno oli jälleen muuttunut. Levy on aiempia teoksia....taiteellisempi? Ehkä näin voisi sanoa, levyllä on myös paljon kielikuvia ja joskus tulee mietittyä että tarkoitetaankohan tässä juuri sitä mitä itse sen tarkoitukseksi kuvitteleni. Levyltä en lähde nostamaan mitään koska siihen sopii hyvin....kokonaisuus. Mainitaan kuitenkin että albumilla on yksi parhaimmista introista mitä olen kuullut. 


Albumin rakenne on sen verran mielenkiintoinen että jo pelkästään sen vuoksi sitä ei kannata lähteä kuuntelemaan osissa. Albumi pitää sisällään useita skittejä ja muuta hämärää, kuunnelkaa ja kokekaa.


Samana vuonna edellisen kanssa ilmestyi myös parodialevy "Pesismaila & Ananas", albumi julkaistiin "Liekehtivä Sikiö"-nimellä. albumista tulee ekana mieleen Keravan Wanha Kino (R.I.P) sekä vanha toverini Sasku  Mikkolan koululta ja amiksesta. Saskulla oli hallussa levyltä joku biisi kokonaisuudessaan ja muistan herran tätä usein koulun käytävillä tai jossain epämääräisissä olosuihteissa hokeneen. Jotenkin levystä tulee mieleen myös tuo koko aikakausi ja silloin ympärillä pyörineet ihmiset, ehkä pitäisi järjestää levyn ympärille jokin reunion vaikka osaan nimetä äkkiseltään vain kaksi ihmistä jotka levyn tuohon aikakauteen yhdistävät. Albumi ei ole perinteistä Stenkkaa mutta loistava paketti parodiaa, suosittelen kaikille!


Nostetaan:


Parhaat Bileet

Mee Töihin

Astetta Parempi

Seuraavana vuorossa "Jedin Paluu". Albumin piti olla alunperin nimeltää "Kädestä Suuhun" ja jossain biisissäkin mainitaan "Suusta käteen, eletään takaperin" tai jotain vastaavaa. Aina ylpeänä kuuntelen kun kerrankin olen jostain tietoinen. Levy julkaistiin sellaiseen aikaan että olin viimein muuttanut pois porukoiltani ja ehtinyt asua vuoden verran kahden äijän kanssa yhdessä luukussa kunnes muutin omaan kaksiooni jossa pidettiin aikoinaan (ainakin omasta mielestäni) ne parhaat bileet. Levyä soitin usein porukalle joka kämpässä vieraili ja itseksenikin, en tiedä kuinka monella jäi jotain mieleen mutta ainakin yritin. Muutama juttu nousee levyltä ekana mieleen:


"Ei tarvii tsiigaa leffoi, elämä on trillerii. Jossain välis nielasin punasen pillerin. "


&


"Päihdevamma tehty näillä huudeil helpoksi, Farmaseuttei saman talon eri kerroksis, Kuolematähti eli Itä pimee puoli, Tää on mesta missä Anakinin sielu kuoli"


Jälkimäinen lause kuvastaa mielestäni hyvin taloa jossa asuin, tai oikeastaan kahden talon muodostamaa taloyhtiötä. Talot oli joko rakennettu intiaanien hautausmaalle tai siellä oli aiemmin tapahtunut jotain todella pahaa joka ei koskaan poistunut paikalta. Oli miten oli niin jengi oli tuossa paikassa ihan vitun sekasin ja paikassa tapahtui sellaisia asioita mitä ei voisi kuvitella tapahtuvan missään muualla. Toisinaan tuota meininkiä on ikävä mutta toisinaan olen onnellinen että selvisin nuoruudesta hengissä, olenhan jo kolmekymppinen. Loppuun vielä lainaus ystävältäni Jonelta silloisessa asunnossani nukutun yön jälkeen.


"Tohon sohvaan on varmaan imeytyny sairaita määriä jotain LSD:tä tai muuta vastaavaa koska aina kun siinä nukkuu niin näkee aivan vitun sairaita unia".


Samana vuonna ilmestyi "Lampela & Lampi - Bensaahan Ne Pojat Tuli Hakemaan" joka on ehdottomasti paras levy näistä kaikista. Lättyä käyttiin läpi tässä jutussa joten en sitä enää uudelleen käsittele.



"Hipaisu Ikuisuutta", kuulostaa jo jotenkin kohtalokkaalta. Tässä välissä taustalla soi edelleen "Varasta Pomolta" koska tekstiä on tullut suht ripeästi.  Täytyy todeta että tämä levyjen tarinoiden läpikäynti alkaa tuntua terapialta ja tulvii todella paljon muistoja mieleen, onhan näitä levyjä kuunneltu melkein 15 vuotta joka on puolet elämästäni, ja yli puolet elämäni ajasta jonka muistan. Tällä levyllä hommaa on viety niin pitkälle että ollaan jo todella kaukana ensimmäisen albumin meinigistä, en tiedä onko kyseessä artistin kasvaminen, aikojen muuttuminen vai tekeekö sen ikä, jokin on kuitenkin muuttunut niin Stenkassa kuin itsessänikin. Itselleni on hyvinkin ominaista yrittää samaistua kuulemiini kappaleisiin ja miettiä että onko kappaleen tekijällä ollut samanlaisia ajatuksia tai kokemuksia kuin itselläni. Levyltä voisin ottaa pari lainausta joihin pystyn samaistumaan täysin.


"Polvet pettää alta liian pitkä huikka viskii" & "Luulin olevani kyydissä vaikka olinkin kuski"


Näiden tarkoitusta en lähde avaamaan mutta todetaan vaikka että nuorempana elämä oli hurjempaa kuin nyt. Nostetaan levyltä kappale joka soi usein aamuyöstä kun kotiuduin illan riennoista viimein kotisohvalle menettämään tajuntaani.


Herra Yks Liian Vähän 



Tässä vaiheessa Steen1 haudattiin (ainakin hetkeksi) ja uutta materiaalia julkaistiin nimellä "Kale". Sain Facebookin kautta tiedon että uusi levy on tulossa ja tällä kertaa albumi julkaistiin digitaalisena. Fyysistä versiota oli myös saatavilla suoraan artistilta itseltään tilisiirrolla ja muistan kotona mainineeni että laitoin herran tilille vielä extraa tukeakseni toimintaa, tähän tuli vastauksena "MIKS, NE RAHAT MENEE VARMAAN HUUMEISIIN". Kommentti tuli käsittääkseni siksi että kyseessä oli rap-musiikki, sinänsä mielenkiintoinen reaktio mutta ilmeisesti huumoriakin oli tässä (ainakin vähän) mukana. Levyä tuli kuunneltua ainakin jonkun pussikalja-reissun yhteydessä urheilukeskuksen montulla kun toverini Jani kertoi että Steen1 ei ole vuosiin tehnyt enää mitään, ilmeisesti kaikki tieto ei sosiaalisesta mediasta huolimatta tavoita aina kaikkia ja tässä kohtaa pääsin valaisemaan asioiden oikeista laidoista.


Tätä lättyä tuli alkuun kuunneltua todella paljon mutta nyt se on hetkeksi jäänyt. Levyltä löytyy videobiisi "Bling" joka edustaa mielestäni modernia Irwinismiä ja on täysin erilainen biisi kuin nimestä voisi äkkiseltään päätellä.


Nostetaan levyltä "Vaihtorahasankari" jossa mukana Jussi Lampi, tästä olisin toivonut pidempää versiota koska nyt tuntuu siltä että kappale jää liikaa kesken.



Viimeisenä tuorein tuotos "Usko" joka julkaistiin fyysisesti ainoastaan kasettina, tämä oli hieno kunnianosoitus fyysistä mediaa kohtaan. Albumin ilmestymisestä tuli tieto joskus alkuvuodesta 2017 ja luonnollisesti sen tilasin heti ennakkoon. Talviloma sattui juuri tuolle julkaisuviikolle ja hieman hikoillen lähdettiin reissuun, suunnitelmissa oli että laitan kasetin soimaan heti kun päästään takaisin himaan. Kaikki ei kuitenkaan mennyt kuten suunniteltiin ja henkilökohtainen levynjulkaisutilaisuuteni muuttuikin faijani muistotilaisuudeksi. Tilaisuudessa oli läsnä Jack Daniels sekä kyseinen kasetti, olinhan kuitenkin odottanut sen julkaisua ja päätin sen paskoista hommista huolimatta pistää soittoon suunnitelmien mukaisesti. Tätä tuli myös kuunneltua useina aamuyön hämärinä hetkinä kun asioita joutui prosessoimaan normaalia enemmän. Kuten aiemminkin totesin, niin joistain levyistä ja biiseistä tulee mieleen tietyt aikakaudet, tapahtumat tai ihmiset, niin myös tästä.


Nostetaan KASETILTA seuraavat:


Karma

Ystäville

Älä Sammu Vielä 



Se oli siinä, toki materiaalia löytyy enemmänkin mutta tässä nämä itselle tärkeimmät jotka levyhyllystä löytyvät, toivottavasti jokin mielessänne muuttui jutun myötä.