Mä Haluan Sun - Ville Valo & Agents

15.02.2019

Vuonna 2019 Suomi kuuntelee iskelmää, ja kyllä, sitä kuunnellaan myös ympäri maailmaa. Ville Valo & Agents oli ehdottomasti yksi odotetuimpia albumeita vuonna 2019. Levyn tiedot julkaistiin jo vuoden 2018 puolella, jolloin myös ennakkotilauksia alettiin ottaa vastaan. 

Ville Valo & Agents-albumi vinyylinä sekä CD:nä.
Ville Valo & Agents-albumi vinyylinä sekä CD:nä.

Heti kun albumin tiedot julkaistiin, olin valmiina päivystämään keskellä yötä ennakkotilauksen avautumista. Monet tuttavani olivat halukkaita hankkimaan levyn, lupasin heitä siinä auttaa kaikin keinoin. Tästä syystä jouduin tilaamaan kyseistä albumia yhteensä 18 kappaletta eri versioina. Albumista julkaistiin rajoitettu, hieman päälle tuhannen kappaleen sininen painos, perinteinen musta vinyyli sekä CD. Muutamat tuttavani halusivat yhden kappaleen jokaista versiota, niin myös minä. Monille riittää pelkkä vinyyli tai CD, joillekin suoratoisto, itselleni ei tunnu riittävän mikään, ja tästä syystä kaikki versiot on saatava omaan hyllyyn. Ehkä tästäkin voisi antaa jonkin diagnoosin mahdollista lääkitystä varten.

Vaikka olin levyn ennakkotilannut, päätin kuitenkin osallistua paikallisen levykaupan, Levyikkunan yölliseen myyntitapahtumaan, jossa viimeyönä alkaen 00:01 myytiin kyseistä levyä sen keston ajan. Levy laitettiin siis soimaan, ja kauppa oli auki siihen saakka kunnes viimeinen kappale päättyi. Nappasin tästä tapahtumasta mukaani CD:n, sekä mustan vinyylin, sininen levy oli saatavilla ainoastaan Levykauppa Äxästä. Jostain syystä myös ainakin yksi punainen vinyyli on päätynyt eräälle tilaajalle, tästä kaipaisin lisätietoja. Noh, eräs kaveri laittoi myös yöllä viestiä, ja ihmetteli miksi olen tuohon aikaan levykaupassa, tottakai olin. Hänellä otin myös oman kappaleen mukaan. Jotkut tuntuivat hamstraavan varsinkin tuota sinistä vinyyliä, koska sen arvo varmasti nousee suht pian, itse tilasin sen määrän minkä tuttavat ja sukulaiset halusivat, tietysti siten että omaankin hyllyyni jää omat kappaleet.

Kuulin levyn tosiaan ensimmäistä kertaa jo yöllä, ja fiilis oli todella hyvä suuresta väsymyksestä huolimatta. Ensimmäinen kappale "Kirstinkulma" on instrumentaali, mutta vie vauhdikkaasti mukanaan. Jos joku kuulostaa Agentsilta niin tuo. Olin ensin hieman huolissani noista instrumentaaleista, mutta huoli oli täysin turha, täydellinen aloitus levylle. Seuraavaksi levyltä lähti soimaan uusi versiointi kappaleesta "Ikkunaprinsessa", tässä ei suurempia yllätyksiä ollut koska biisi oli entuudestaan tuttu, ja se oli julkaistu aiemmin singlenä. Myös kolmas kappale "Orpolapsi Kiurun" oli entuudestaan tuttu, singlenä julkaistu tämäkin. Kyseinen kiuru löytyy vinyylin sisäpussista, toki kyseessä saattaa olla jokin muu lintu, nämä eivät ole itselleni niin tuttuja mutta hauska yksityiskohta kuitenkin. Neljäntenä levyltä löytyy vanha tuttu "Paratiisi" joka toimii uutena versiona myös erinomaisesti. Esa Pulliaisen ja Agentsin meiningissä on jotain mitä en osaa kuvailla, kutsutaan sitä vaikka hyväksi menoksi tässä tapauksessa. Hyvää menoa, sitä se on. 

Albumin kansista löytyy maininta, jossa kerrotaan että itse Badding toimii solistina kahdessa kappaleessa. Näissä kappaleissa taustalauluja hoitaa myös Baddingin veljentytär Katri Somerjoki. Itselleni jäi epäselväksi se, miten nämä kappaleet on duunattu. Oliko näiden laulut jossain muodossa löytyneellä kasetilla? Vai mistä on kyse. Ehkä tähän löytyy vastausta jostain haastattelusta. Tästä tuli myös mieleen, että albumista oli ehdottomasti pitänyt julkaista myös kasetti, ehkä sellainenkin vielä joskus saadaan. Seuraavana kappaleena levyltä löytyy Baddingin laulama "Rockin' With Enzio" joku toimii hyvin, rokkaa ja rollaa. Toki olisin tämän halunnut kuulla herra Valon tulkitsemana, mutta kokonaisuus on luultavasti parempi näin. Viimeisenä biisinä A-puolelta löytyy "Kuihtuu Kesäinen Maa" joka ei tunnu itselläni jäävän kovin hyvin mieleen. Biisi on sinänsä ihan toimiva mutta kuuntelun jälkeen se tuntuu luisuvan pois mielestä.

Kiekko kääntyy, ja B-puolen aloittaa kappale "Kettu" jonka alussa Badding lausuu muutaman sanan. Tästä eteenpäin kappale jatkuu instrumentaalina. Biisi vie hyvin mukanaan, ja tekisi mieli melkein keksiä siihen itse sanoja, jotta voisi hoilata mukana. Biisistä tulee myös jostain syystä mieleen Topi Sorsakoski. Tämän kappaleen jälkeen albumi jatkuu biisillä jota odotin eniten, "Tähdet Tähdet". Kappale on tuttu jo lapsuudesta, ja muista että siskoni mies oli kova Badding diggari, sieltä varmaan tullut tämäkin herra minulle alunperin tutuksi. En tiedä mitä ajattelin, mutta toivoin kappaleeseen jonkinlaista raskautta, noh, sitä ei ole lähimaillakaan. Odotuksista huolimatta tämä ei edes haittaa, Valon herkkä tapa vetää biisi läpi on aivan oikea, eikä tätä olisi ehkä voinut toisin edes tehdä. Yhdeksäntenä kappaleena levyltä löytyy "Syksyn Lapsia" josta tulee mieleen jokin suomalainen mustavalkofilmi vuodelta 1937 tms. Menevä ralli, josta saattaa tulla positiivisia fiiliksiä, koitetaan kuitenkin välttää niitä, olen kuitenkin Suomalainen mies. Tämän jälkeen päästään omasta mielestäni albumin parhaaseen biisiin, "Mä Haluan Sun". En muistanut edes koko kappaleen olemassaoloa, nyt en voi sitä unohtaa. Tässä on jokin hämmentävä fiilis joka luo pakottavan tarpeen kuunnella kappaletta uudelleen ja uudelleen. Koitataan kuitenkin välttää liikaa toistoa ettei biisi mene piloille omissa korvissa. Seuraavaksi Badding palaa solistin paikalle englannin kielisessä tulkinnassa "I Told You So", tämäkin toimii, mutta diggasin enemmän rokkaamisesta Enzion kanssa. Levyn päättää kappale nimeltä "Tuutulaulu" jossa kuullaan Valon lisäksi vielä kerran Baddingin ääntä. Tältä kappaleelta toivoin paljon enemmän, ja se oli ehkä itselleni suurin pettymus albumin suhteen. Odotin jotain todella koskettavaa "Sininen Uni" kappaleen tyyliin, tämä ei omalla kohdallani päässyt lähellekkään sitä mutta ehkä juttu aukeaa itselleni myöhemmin.

Mainitaan vielä, että vinyylillä sekä CD:llä on todella onnistunut ulkoasu. CD tuli perinteisen Digipakin tai Jewelcasen sijasta pahvitaskussa, jossa on pieni sisäpussi mukana. Kannet ovat todella tyylikkäät, mutta itse CD:n pinta on todella ruma. Tämä johtuu siitä että kaikkien biisien tiedot on jostain syystä pitänyt tunkea pieneen tilaan, ja täten sotkea koko homma. Monelle tällä ei ole merkitystä mutta meitä on moneen junaan. Oli miten oli niin helvetin hyvän levyn ovat herrat tehneet. Mitä olen Facebookin puolelta tänään seurannut, levy tuntuu soivan monessa Suomalaisessa kodissa tämän illan aikana.

Edit: Kävin tänään lauantaina Helsingissä Fredan Äxässä. Hyllyssä oli kuin olikin punaista vinyyliä. Näitä ei bändin käskyn mukaan saanut myydä kuin yhden per asiakas, eikä varauksia voinut tehdä. Olin parille kaverilleni luvannut hoitaa asian, joten matka jatkui suht rivakasti muihin alueen kauppoihin, mutta punaista tuntui saavan ainoastaan Äxästä. Pikainen taximatka Hakaniemeen auttoi, ja kuinka ollakaan, sain ostettua toisen punaisen levyn kaverilleni Martinille. Kolmas punainen löytyi toverini Emmin avustuksella Lahden Levykauppa Äxästä, josta kulkeutuu myöhemmin kohti Yhdysvaltoja. Tästä tulikin todella mielenkiintoinen projekti tälle päivälle, mutta ainakin kaikki saivat haluamansa levyt.