Nimeni on Dingo Pt.3

Dingon oma tuotanto loppui jo Humisevan Harjun Paluuseen jos mukaan ei lasketa uusinta singleä "Tähtenä Taivaalla". Tästä tuolimatta juttusarja jatkuu vielä ainakin tämän yhden osan verran. Tällä kertaa käsittelyssä...

"I had to pick it back, carried you inside

You looked like something evil as the house gave you life

With graveside flowers you made a crown for me

I feel like a junkie, I breathe you in deep"

Edellä mainituissa lyriikoissa saattaa olla jotain joka kuulostaa tutulta. Äkkiseltään ei tulisi itsellänikään mieleen mistä on kyse ellen paremmin tietäisi. Avataan hieman. Muistan olleeni armeijasta lomilla vuonna 2008 kun jostain tuli tietooni että tulossa on kokonainen levyllinen Dingoa, ei tosin uutta vaan sitä vanhaa kunnon kamaa. Perinteisen kokoelman sijasta julkaistiin albumi "Melkein Vieraissa - Nimemme On Dingo" jossa suomalaiset eturivin artistit versioivat tunnettuja kappaleita. Huomioikaa myös että tämä oli aikaa ennen "Vain Elämää"-ohjelmaa.

Useimmiten innostun kun kuulen että vastaavia cover-tekeleitä ilmestyy. Joskus onnistutaan, joskus taas mennään metsään. Onnistuneista covereista tulee ekana mieleen Mokoman Eppu Normaali-versiointi kappaleesta "Kaikki Häipyy On Vain Nyt" jossa onnistutaan täysin, tätä kuuntelen mieluusti alkuperäisen sijasta vaikka en koskaan Mokomasta ole suuremmin välittänytkään. Tuore tekele Raskasta Iskelmää - "Ajetaan Me Tandemilla" tuo taas mieleen jotkut halvat "Amispoppia"-kokoelmat joissa oli tehty bassoversioita kappaleista kuten "Sukkula Venukseen" tms. Nämä olisi vain parempi jättää tekemättä ihan vain yleisen hyvinvoinnin kannalta. Mutta takaisin aiheeseen.

Levyltä löytyy yhteensä yhdeksäntoista suurimmalla osalle tuttua kappaletta joista on helppo nostaa muutamia esille. Lordin esittämä "Autiotalo" on taipunut jälleen englanniksi Mr. Lordin tekemien uusien sanoituksien myötä ja tottelee nimeä "The House", ehdottomasti levyn onnistuneinta materiaalia. Kyseisen kappaleen sanat löytyivät kirjoituksen alusta, sanan "junkie" olisi pitänyt paljastaa mistä kappaleesta on kyse. Toinen esille nostamisen arvoinen suoritus on Remu Aaltosen "Hämäkkimies" joka toimii alkuperäisenä sekä coverina erinomaisesti. Viimeisenä nostetaan kuunteluun Timo Kotipellon - "Valkoiset Tiikerit" jossa kappaleen raskaus tulee hyvin esille, harmi että tätä ei ehkä enää koskaan Dingolta kuulla livenä. Kokonaisuutena toimiva paketti vaikka mukaan mahtuu sitä vaisumpaakin materiaalia mutta päättäköön kukin itse mistä pitää.


Kuunnelkaa myös Marco Hietalan - "Nahkatakkinen Tyttö", alkaa haista tinneri omassakin nenässä ihan vain tuon äänen tiukkuuden vuoksi.

Autiotalon Aarteet 

Aiemmissa osissa mainittiin että Dingo on suoriutunut hienosti julkaisemalla enemmän kokoelmia kuin varsinaisia albumeita, varsinkin kun kokoelmilta on jätetty pois kahden viimeisimmän levyn materiaali kokonaan, niin myös tästä vuonna 2017 ilmestyneestä kokoelmasta. "Autiotalon Aarteet" ilmestyi vinyylinä ja CD:nä pian sen jälkeen kun jälleen kerran ilmoitettiin alkuperäisen kokoonpanon tekevän combackin. Suomi ei ollut sekaisin mutta moni yksittäinen henkilö varmasti oli. Ostin itsekin VIP-liput konserttisalikiertueelle siinä toivossa että saisin edes kerran elämässäni tavata tämän legendaarisen yhtyeen ja pyytää nimmarit tiettyihin levyhyllyni tuotoksiin. Uskon usein että asioilla on tarkoituksena tapahtua, ja jokainen tapahtuma tai tapahtumatta jääminen johtaa johonkin jossa päämääränäni on loppupeleissä olla. Se mihin kiertueen keikkojen peruminen johtaa on mahdotonta sanoa, varmaan siihen että tapaan bändin 10v päästä kun seuraava original-rundi tehdään tai sitten en. 



Osa keikoista peruttiin vähäisen menekin vuoksi ja oma keikkani osui juuri siihen väliin, ei voinut mitään. Sain onneksi lohdutusta kun posti toimitti uusimman kokoelman vinyylinä. Levyä varten oli otettu uudet promokuvat yhtyeestä mistä annan plussaa, tietysti olisi ollut hienoa jos mukaan olisi saatu edes yksi uusi oikeasti hyvä kappale. Arvo tässä oli ehkä siinä että sain viimein osan "Via Finlandian" kappaleista tässä muodossa koska albumi on aiemmin julkaistu vain CD:nä. 

Tästä en erikseen nostele mitään mutta vanhaa on aina hyvä kerrata, en myöskään kuulu niihin jotka pahoittavat mielensä aina kun julkaistaan jotain vastaavaa, vituttaa muutenkin nuo ainaiset "Neumannilla vissiin rahat loppu"-kommentit, koskaan ei ole pakko ostaa ja musiikkikin on bisnestä, halusi tai ei. Ei näitäkään biisejä olisi olemassa jos kellään ei olisi ollu varaa hankkia soittimia, studiota jne jne. Dingon suhteen kokoelmien kanssa on lähtenyt kieltämättä hieman lapasesta mutta tästä päästään taas tähän ostamisen pakkoon ja sen puuttumiseen.

Autiosaaren Lautturi - Tribuutti Dingolle

Tribuutti Dingolle? Eikö mikään riitä? No ei! Tästäkin kuulin jossain kohdin vuotta 2017 ja luonnollisesti tämä oli pakko hankkia heti julkaisupäiväksi. Olen vielä sen verran HC-fani että halusin rajoitetun 200kpl erästä pinkin vinyylin omaan kokoelmaan. Pinkin lisäksi tästä tehtiin 300kpl mustaa vinyyliä mutta menestys ei tainnut olla kovin suuri koska molempia versioita on edelleen saatavilla mutta eipä se mitään, Levykauppa Äxästä riittää vielä mikäli joku jutun perusteella tätä kaipaa! Käsittääkseni CD-versiota ei koskaan tullut vaan fyysisyys jäi pelkästään näihin vinyyleihin.


 Muistan kuunnelleeni tätä kun avovaimoni saapui kotiin jonain iltana ja totesin hänelle jotain tyyliin "Hain tänään postista uuden Dingo tribuutin mut tää on ihan paskaa". Lausunto oli suht jyrkkä heti alkuun ja myöhemmän kuuntelukerran jälkeen totesin olleeni ainakin osittain väärässä, levyllä oli myös hyviä biisejä mutta aika vahvasti kyseisen lätyn vahvuus on Lasten Hautausmaa-yhtyeen esittämässä "Mirah"-kappaleessa. Levyn artistit ovat ainakin itselle suht tuntemattomia mutta kuten aiemminkin mainitsin, jokainen päättäköön itse mistä pitää. En kykene kyseistä levyä avaamaan tämän enempää koska siitä tulee edelleen hieman hämmentynyt olo, ehkä kuitenkin loppupeleissä parempi että tämäkin tekele on olemassa sen sijaan että hyllyssä olisi yksi levy vähemmän.

Tähän päättyy tarinani Dingosta, ainakin siihen asti että yhtye julkaisee uuden albumin, pidetään toiveet korkealla. Olli Lindholmkin kertoi uuden -albumin menevän Motörheadin suuntaan mitä se sitten tarkoittaakaan.